Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristö

Vuoden 2010 aikana Senaatti-kiinteistöjen toimintaan vaikuttivat erityisesti liikelaitoslain uudistus, valtion uusi kiinteistöstrategia ja valtioneuvoston periaatepäätökset pysyvistä toimintamenojen säästöistä, energiansäästöstä, kestävistä hankinnoista sekä home- ja sisäilmanongelmien vähentämisestä.  Uudelleen organisoinnit valtionhallinnossa jatkuivat, ja todennäköistä on, että muutostahti kiihtyy entisestään.  Asiakasorganisaatioissa tapahtuvat rakenteelliset muutokset ovat merkittävin Senaatti-kiinteistöjen tulevaisuuteen vaikuttava tekijä. Senaatti-kiinteistöillä valtion toimitila-asiantuntijana on keskeinen rooli valtionhallinnon rakenteellisten muutosten mahdollistajana.

Uusi liikelaitoslaki toi muutoksen asemaan

Valtion liikelaitosjärjestelmän uudistamisen taustalla on EU:n kanta markkinoiden toimivuudesta. Uudessa laissa liikelaitoksen asiakkaiksi on määritelty lähes yksinomaan valtionhallinto ja sitä lähellä olevat yhteisöt.  Laki selkeytti Senaatti-kiinteistöjen asemaa, ja sen mukaan Senaatti-kiinteistöt on valtiokonsernin in house -yksikkö, joka toimii valtiohallinnon sisäisenä toimitila-asiantuntijana. Valtion uuden liikelaitoslain mukaan Senaatti-kiinteistöillä on edelleen kaksi keskeistä tehtävää eli tilapalvelujen tuottaminen valtionhallinnolle sekä valtion rakennetusta kiinteistövarallisuudesta huolehtiminen.  

Kiinteistöstrategia vaatii aktiivista omaisuuden hoitoa

Valtion uudistetun kiinteistöstrategia tavoitteena on kiinteistövarallisuuden hallinta ja hoitaminen tehokkaalla, tuottavalla ja valtion kokonaisedun varmistavalla tavalla. Uutta on se, että kiinteistöstrategia jakaa valtion kiinteistövarallisuuden strategisiin ja ei-strategisiin omistuksiin.  Jako mahdollistaa luopumisen ei-strategisesta kiinteistöomaisuudesta, mikä on yksi keino tukea kestävällä tavalla tiukentuvaa valtiontaloutta.  Senaatti-kiinteistöille tämä merkitsee entistä aktiivisempaa omaisuudenhoitoa. Kiinteistöstrategia ottaa huomioon aiempaa paremmin valtion kokonaisedun kiinteistöomaisuutta koskevassa päätöksenteossa. Taloudellisten arvojen ohella huomioon otetaan myös yhdyskuntarakenteelliset, sosiaaliset ja elinkaari- ja energiatehokkuuteen liittyvät näkökulmat.  

Organisaatiouudistukset luovat uusia työympäristöjä

Valtiohallinnon organisaatiomuutokset, uudet sähköiset toimintamallit ja työkalut sekä uudenlaiset työnteon muodot asettavat ratkaisevasti erilaisia vaatimuksia työympäristöille. Osana tätä muutosta valtio keskittää toimintojaan noin 20-30 paikkakunnalle, joista muodostuu hallinnollisia ja toiminnallisia keskittymiä.  Todennäköistä on, että organisaatiouudistukset  lisäävät myytävien ja kehitettävien kiinteistöjen määrää tulevaisuudessa.  Myös paineet Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökannan muuntojoustavuudelle kasvavat nopeasti, koska asiakkaiden toiminnat muuttuvat yhä kiihtyvässä tahdissa ja uudisrakentamisen osuus vähenee erityisesti taloudellisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien vuoksi. Senaatti-kiinteistöt seuraa aktiivisesti asiakaskuntansa toiminnan muutoksia ja kehittää toimitiloihin liittyviä asiantuntijapalveluita asiakkaidensa muutosten edistämiseksi.