Raportointiperiaatteet

Tämä on Senaatti-kiinteistöjen yhdeksäs vuosittainen yhteiskuntavastuuraportti. Siinä kuvataan Senaatti-kiinteistöjen toiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset tilikaudelta 1.1.-31.12.2010 sekä Senaatti-kiinteistöjen strategia ja pysyvät johtamisen käytännöt toiminnan vaikutusten hallitsemiseksi. Lisäksi raportti käsittelee Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristöä ja toiminnan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Raportti on Senaatti-kiinteistöjen viides ulkopuolisen riippumattoman tahon varmentama yhteiskuntavastuuraportti. Edellinen yhteiskuntavastuuraportti julkaistiin huhtikuussa 2010.

Raportti on laadittu soveltaen kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI) antamaa suositusta yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnin sisällöstä ja raportointiperiaatteista. GRI:n mukaisesti organisaatiolla on mahdollisuuden raportoida toiminnastaan haluamallaan laajuudella, raportoinnin soveltamistasojen C-A+ mukaisesti. PricewaterhouseCoopers Oy on tarkistanut, että Senaatti-kiinteistöjen raportointi vastaa GRI:n soveltamistasoa A+. Raportointi- ja laskentaperiaatteissa sekä GRI-sisältöindeksissä on esitetty raportoinnin kattavuus ja poikkeamat suhteessa GRI:n G3 raportointiohjeistukseen.

Kattavuus

Yhteiskuntavastuuraportti kattaa liikelaitoksen koko toiminnan sekä maantieteellisesti että toimialoittain. Mukana eivät ole Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöt, joiden osuus liikelaitoskonsernista on kuitenkin pieni (0,1 % liikelaitoskonsernin liikevaihdosta). Olennaisena muutoksena raportointilaajuudessa on yliopistokiinteistöjen siirtyminen pois Senaatti-kiinteistöjen hallinnasta. Senaatti-kiinteistöt yhteiskuntavastuuraportti on verkkojulkaisu, josta on laadittu tiivistelmä painettuna versiona.

Taloudellisen vastuun tunnusluvut

Esitetyt talouden tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan esitetyn laskentarajauksen mukaisesti. Luvut perustuvat tarkastettuun kirjanpitoon ja vahvistettuun tilinpäätökseen.

Ympäristövastuun tunnusluvut

Esitetyt ympäristövastuun tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan laskentarajauksen mukaisesti. Ympäristötietoja on esitetty rajausta laajemmin silloin, kun Senaatti-kiinteistöjen on katsottu voivan niihin vaikuttaa. Pääomavuokratuista kohteista on energian- ja vedenkulutuksen laskennassa huomioitu puolustushallinto, rikosseuraamusvirasto sekä rajavartiolaitos, joiden käytössä oleva kiinteistökanta muodostaa huomattavimman osan pääomavuokralla olevista kiinteistöistä.

Senaatti-kiinteistöjen raportointiperiaatteet ovat kehittyneet ensimmäisestä raportointivuodesta ja vuosittain kerätyn tiedon vertailtavuutta seuraavien vuosien tietoihin on pyritty parantamaan. Tämän vuoksi tässä raportissa esitettävät tiedot poikkeavat osittain aikaisempina vuosina raportoiduista tiedoista. Tänä vuonna raportoinnissa on keskitytty etsimään Senaatti-kiinteistöjen toiminnan kannalta tärkeimmät ympäristöasiat ja etsitty näiden oleelliset tunnusluvut. Lisäksi on tunnistettu kehityskohteita tuleviin raportteihin. Lähtötietokeräys ja raportoitavat luvut suhteutetaan pinta-alatietoihin ja niitä verrataan asetettuun tavoitetasoon.

Energian ja veden kulutustiedot perustuvat Senaatti-kiinteistöjen keskitettyyn kulutusseurantaan. Pääomavuokrakohteista puolustushallinnon kulutustiedot perustuvat heidän itse ilmoittamiinsa tietoihin. Rajavartiolaitoksen ja rikosseuraamusviraston tiedot on kerätty kootusti Senaatin huoltokirjajärjestelmästä. Muiden ympäristötietojen keruusta ja oikeellisuudesta vastaavat alueitten ympäristöyhdyshenkilöt.

Esitetty Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden lämpöenergian ominaiskulutus on sääkorjattu (normitettu) lämmitystarveluvulla normaalivuoteen. Käytetyt paikkakuntakohtaiset lämmitystarveluvut ovat Ilmatieteenlaitoksen vuosittain laskemia ja julkaisemia. Suora energiankulutus perustuu Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden Ryhtitietokannan raportoimaan tietoon alueellisten lämpölaitosten tuottamasta energiasta. Epäsuora energiankulutus muodostuu Senaatti-kiinteistöjen sähkön ja lämmönkulutuksesta, em. häviöistä ja rakentamisen energiankulutuksesta.

Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2010 päästölaskenta päivitettiin vastaamaan energiantuotannossa tapahtuneita muutoksia kasvihuonekaasujen päästöprofiilien kautta. Lämmöntuotannon osalta päästöprofiilit perustuvat Senaatti-kiinteistöjen alueiden mukaisten energiantuottajien toimittamiin tietoihin ja osaltaan myös on käytetty keskimääräistä suomalaista sähkön- ja kaukolämmön tuotannon ympäristöprofiilia (Energiateollisuus Ry). Alueellisten lämpölaitosten päästöjen arviot perustuvat polttoainekohtaisiin ominaispäästöihin, sekä vastaavan kokoluokan lämmityslaitosten päästömittauksiin. Senaatti-kiinteistöissä kulutetun sähkön hiilidioksidipäästöt on laskettu Pohjoismaisen sähkön päästöprofiileilla. Päästöprofiilit ottavat huomioon ettei myytyjen alkuperätakuiden/sertifikaattien hiilidioksidivapautta tule käytettyä useampaan kertaan. Senaatti-kiinteistöt haluaa poikkeuksellisesti käyttää jo tänä vuonna Pohjoismaisen sähkön päästöprofiileita, koska jatkossa Suomen sähköntuotannossakin on otettava huomioon ostetut alkuperätakuut. Ilman tätä huomiota sähköntuotannon ominaishiilidioksidipäästöt olisivat Senaatti-kiinteistöjen osalta selvästi pienemmät.

Suorat kasvihuonekaasupäästöt sisältävät sähkö- ja lämpöenergiantuotannon päästöt, uudisrakennuksina rakennettujen rakennusten pinta-alojen kautta lasketut päästöt ja Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kylmäainetietojen pohjalta lasketut päästöt. Liikematkoihin käytettyjen matkustuskilometrien pohjalta laskettiin liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (CO2). Jätteiden raportoinnin luvut perustuvat Lassila & Tikanojan, sekä Jätekukon ilmoittamiin Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden jätemääriin Etelä- ja Pohjois-Suomen alueelta. Jätemäärät on muunnettu vastaamaan kaikkien Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden jätemääriä huoneistopinta-alasuhteen avulla. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt pitää kirjaa pilaantuneiden maiden osalta tehtävistä toimista ja puhdistuksen kustannuksista.

Sosiaalisen vastuun tunnusluvut

Esitetyt sosiaalisen vastuun tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan esitetyn laskentarajauksen mukaisesti. Henkilöstötunnuslukujen laskentaa ohjaa myös kirjanpitolautakunnan yleisohje toimintakertomuksessa ilmoitettavien henkilöstötunnuslukujen laskemisesta.

Tapaturmataajuuden laskennassa huomioidaan tapaturmat, jotka ovat johtaneet vähintään yhden päivän sairauspoissaoloon. Tapaturmataajuuden laskemisessa käytetty 'työaika työtunteina' on kokoaikaisten työntekijöiden sekä säännöllistä osa-aikaista työtä tekevien työntekijöiden työtuntien yhteismäärä vuodessa. Niiden osa-aikaisten, joiden työaika on epäsäännöllistä tuntityötä esimerkiksi opintojen ohella, työaikaa ei ole huomioitu. Vuoden 2010 lopussa ei ollut yhtään epäsäännöllistä tuntityötä tekevää henkilöä. Lisäksi on erikseen raportoitu niiden tapaturmien lukumäärä, jotka eivät aiheuttaneet poissaoloja.

Sairauspoissaoloprosentin laskemisessa sairauspäivällä tarkoitetaan KILA:n yleisohjeen mukaisesti poissaoloa, jonka aiheuttaa työntekijän sairastuminen tai tapaturma tai työntekijän lapsen sairastuminen. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä määritetään suhteessa teoreettiseen säännölliseen työaikaan, jota laskettaessa on huomioitu kokoaikaiset sekä säännöllistä osa-aikatyötä tekevät, mutta ei epäsäännöllistä tuntityötä tekevien työaikaa.

Senaatti-kiinteistöjen strategisina mittareina toimivat työtyytyväisyys, esimiehisyys ja johtajuus perustuvat vuosittain tehtävään henkilöstötutkimukseen. Työtyytyväisyyden taso on keskiarvo kaikkien henkilöstötutkimuksessa asiakokonaisuuksien keskiarvoista. Tutkimuksessa arvioitavia asiakokonaisuuksia ovat oma työ, toiminta yksikössä, johtaminen ja organisaation toimivuus (arviointiasteikko 1-5). Esimiehisyyden ja johtajuuden tasot määritetään keskiarvoina näihin aiheisiin liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstötutkimuksen toteuttaa Corporate Image Oy, jolta saadaan myös tieto vertailuyritysten työtyytyväisyydestä. Vertailuyritysten joukko koostuu n. 120 yrityksestä ja organisaatiosta ja kyselyiden vastaajamäärä on n. 33.000. Strategisena mittarina toimiva ydinosaamisen taso määritetään vuosittain henkilön itsensä ja esimiehen yhteisen arvioinnin perusteella. Tieto ydinosaamisen tasosta saadaan osaamisenhallintajärjestelmästä.

Asiakastyytyväisyys- ja käyttäjätyytyväisyyskyselyt on toteuttanut Qualitems Oy. Senaatti-kiinteistöt valitsee vastaajatahot asiakastyytyväisyyskyselyyn. Kysely on toteutettu verkkokyselynä vuodesta 2009 lähtien. Vastausasteikko on muuttunut vuonna 2001 nykyiseksi 1-5-asteikoksi. Kokonaistyytyväisyyttä mitataan sekä yhden kysymyksen perusteella että kaikkien osa-alueiden keskiarvona. Aikaisemmalla asteikolla (1-7) toteutettujen kyselyiden vastaukset on skaalattu vastaamaan nyt käytössä olevaa asteikkoa asiakastyytyväisyyden kehitystä kuvaavassa diagrammissa. Asiakastyytyväisyyskyselyn raakadata toimitetaan lisäksi KTI:n asiakastyytyväisyysvertailuun, josta saadaan toimialan vertailutietoa asiakastyytyväisyyden kehityksestä.

Käyttäjätyytyväisyyskyselyn vastaukset käsittelee Qualitems Oy. Senaatti-kiinteistöt valitsee vuosittain kultakin alueelta kohteet, joiden käyttäjille lähetetään käyttäjätyytyväisyyskysely. Kysely toimitetaan kohteen yhteyshenkilölle, joka välittää sen edelleen käyttäjille. Vastaukset kerätään pääasiassa verkkokyselynä.

Mainetutkimus on Viestintätoimisto Pohjoisrannan toteuttama tutkimus, johon vastaajatahot valitsee Senaatti-kiinteistöt. Kysely toteutetaan verkkokyselynä, ja sitä täydennetään puhelinhaastatteluin. Saavutettua kokonaistyytyväisyyttä verrataan 100 suurimman pörssiyrityksen samassa kyselyssä saavuttamiin kokonaistyytyväisyyksiin sekä edellisen kyselyn tuloksiin.

Varmennettu yhteiskuntavastuuraportti

Senaatti-kiinteistöt on siirtänyt yhteiskuntavastuuraporttinsa verkkoon. Senaatti-kiinteistöjen verkkoraportin on varmentanut ulkopuolinen riippumaton varmentaja, PricewaterhouseCoopers Oy.

Lataa varmennusraportti