Kiinteistöjen ympäristövaikutukset

 

Ympäristöasioiden hallinta on osana Senaatti-kiinteistöjen strategisia- ja operatiivisia toimintaprosesseja. Ympäristöasioita hallitaan, ohjataan ja kehitetään ISO 14001 - standardin mukaisella sertifioidulla ympäristöjohtamisjärjestelmällä sekä Green Office ympäristöjärjestelmällä. Senaatti-kiinteistöissä toimii ympäristö- ja Green Office  yhdyshenkilöiden verkosto, joka vastaa strategisten ympäristöllisten tavoitteiden edistämisestä ja toteuttamisesta ja ympäristöohjelman toteutuksesta. Yhdyshenkilöiden verkosto pitää yhteyttä säännöllisesti ja heidän toimintaansa tukevat Senaatti-kiinteistöjen muut asiantuntijat. Alla olevassa kuvassa on esitetty Senaatti-kiinteistöjen aktiivisia keinoja ympäristövaikutusten pienentämiseen kiinteistöissä.

Energiatehokkuus

Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuutoiminnan yksi tärkeimmistä painopistealueista on energiatehokkuus. Energian kokonaiskäyttöä mitataan primäärienergian eli luonnon energiavarojen kulutuksella. Senaatti-kiinteistöjen primäärienergian kokonaiskulutus vastaa alle yhtä prosenttia Tilastokeskuksen ilmoittamasta Suomen energian kokonaiskulutuksesta (ennakkotieto vuodelta 2009).

Suomen ja Senaatti-kiinteistöjen energian kokonaiskulutus v. 2007 – 2010, TJ

Senaatti-kiinteistöt noudattaa primäärienergian raportoinnissa GRI:n suosituksen mukaista jakoa suoraan ja epäsuoraan energiankulutukseen. Suora energiankulutus sisältää omien lämmöntuotantolaitosten polttoaineet ja epäsuora energiankulutus koostuu ostetusta sähköstä ja kaukolämmöstä sekä näiden tuotannon häviöistä.

Primäärienergian kokonaiskulutuksessa laskua

Senaatti-kiinteistöjen primäärienergian kokonaiskulutus (suora- ja epäsuora) laski 20 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Energiankulutuksen muutos johtuu pääosin Senaatti-kiinteistöjen omistaman kiinteistökannan muutoksesta. Vuonna 2010 kaikki yliopistokiinteistöt siirtyivät pois Senaatti-kiinteistöjen hallinnasta, mistä johtuen  Senaatti-kiinteistöjen halussa oleva kiinteistökanta väheni. Senaatti-kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus vaihtelee vuosittain johtuen esimerkiksi rakentamisessa käytetyn energian kulutuksen määrästä. Senaatti-kiinteistöjen suora (aluelämpölaitosten kuluttama), sekä ylläpitämien kohteiden epäsuora energiankulutus on vähentynyt pitkällä aikavälillä. Tavoitteisiin nähden energiankulutuksessa ollaan hyvällä tasolla.

Energian kokonaiskulutus 2006 – 2010, TJ

  20062007200820092010
SuoraSenaatti-kiinteistöjen ylläpitämät aluelämpölaitokset
 
 150 180 150 130110
EpäsuoraSenaatti-kiinteistöjen omistamissa kiinteistöissä kulutettu sähkö ja lämpö
 
 6 970 6 690 6 600 6 700 5 560**
 Häviöt sähkön- ja lämmöntuotannossa
 
 3 290 3 270 3 350 3 350   2 450***
 Rakentaminen*
 
 490 370 10 150 160
Energian kokonaiskulutus     10 900    10 510   10 110   10 330 8 280

* Rakentamisen energiankulutus on arvioitu rakentamismääriin perustuen.
** Sähkönkokonaiskulutuksen pieneneminen johtuu kiinteistökannan muutoksista.

*** Koska Suomen sähkönhankinnan osalta päivitettiin tiedot häviöistä, uusiutuvien osuudesta ja uusiutumattomien osuudesta, on häviöiden osuus pienempi, kuin mitä se olisi ollut aiemmalla laskentatavalla. Muutos johtuu Sähkönhankinnan muutoksista kuten eri sähköntuotantomuotojen osuudesta (esim. vesivoima) ja sähkön tuonnin määrästä.

Energiankäyttö20092010muutos %
Sähkön ominaiskulutus kWh/brm294,393,9-
Lämmön ominaiskulutus kWh/brm2130,7124,3-4,9
Veden ominaiskulutus l/brm23253250
Kasvihuonekaasujen ominaispäästöt kg CO2-ekv/brm261,661,3-0,5

Energialähteet

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä aluelämpölaitoksissa käytetyt energialähteet ovat pääosin kevyt polttoöljy ja maakaasu, myös haketta käytetään vähäisissä määrin. Haja-asutusalueilla on tutkittu vaihtoehtoja energiantuotannon ulkoistamiseksi tai aluelämpölaitosten muutamista käyttämään uusiutuvia polttoaineita. Pääosa Senaatti-kiinteistöjen aluelämpölaitoksista sijaitsee pääomavuokrakohteissa.

Kaupunki- ja taajama-alueilla kaikki Senaatti-kiinteistöjen kohteet on liitetty kaukolämpöön, jos se on saatavilla, jolloin polttoaineiden hallinta ja energiantuotanto ovat energiayhtiöiden vastuulla. Kaukolämmön tuotannon primäärienergianlähteet vaihtelevat kiinteistön sijaintipaikan mukaisesti.

Alla olevassa kuvassa on kuvattu lämmönkulutuksen jakautuminen Senaatti-kiintestöjen sijainnin mukaisesti.

Lämmönkulutuksen jakautuminen Senaatti-kiinteistöjen aluejaon mukaisesti v. 2010

 

Senaatti-kiinteistöjen pääasiallinen rooli ympäristövaikutuksien vähentämiseksi on energiankulutuksen vähentäminen.Primäärienergian kokonaiskulutuksesta 16 prosenttia oli uusiutuvaa, 59 prosenttia uusiutumatonta ja 25 prosenttia ydinenergiaa.

Rakennusten tehokas käyttö Senaatti-kiinteistöissä

Pitkäjänteisen energiatehokkuuden eteen tehdyn työn avulla Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kulutus on pysynyt stabiilina jo usean vuoden ajan. Lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusta seurataan kattavasti kokonaisuutena, toimialoilla, alueilla ja kiinteistöpäällikköalueilla kuukausitasolla. Lämmön- ja sähkönkulutusta seurataan tehostetusti 20 suurimman energiankuluttajan osalta. Kulutuspoikkeamat raportoidaan ja käsitellään kuukausittain. Energiatehokkuuden parantamiseksi tehtävien toimenpiteiden toteutumista seurataan kiinteistöpäälliköiden ja palvelutuottajien välisissä kokouksissa.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden lämmön ominaiskulutus ja tavoitteet,  kWh/brm², a

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden sähkön ominaiskulutus ja tavoitteet,  kWh/brm², a

 

Panostukset seurannan kehittämiseen

Tulevaisuudessa on tavoitteena laajentaa mahdollisimman kattavaan tuntitasoiseen kulutusseurantaan, jota on jo kokeiltu muutamissa kohteissa. Tuntitason seuranta parantaa reagointinopeutta ja mahdollistaa aulan näyttötaulujen avulla informaation välittämisen myös käyttäjille. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on parantanut tiedonsaantia lisäämällä järjestelmä- ja käyttäjäkohtaisia kulutusmittauksia.

Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa oleva vanheneva rakennuskanta aiheuttaa haasteita energiankäytön tehostamiselle. Vanhemmat rakennukset ovat usein nykyiseen rakennustapaan ja olosuhdevaatimuksiin nähden puutteellisia teknisiltä ominaisuuksiltaan.

Senaatti-kiinteistöt edistää energiansäästöä kiinteistönhoidossa sisällyttämällä energiankulutuksen kiinteistönhoitosopimusten palkkio-sanktiomalliin sekä teettämällä energiakatselmuksia. Palkkio-sanktiosopimuksissa yhdeksi tarkasteltavaksi kriteeriksi on asetettu lämpö-, sähkö-, ja kaukokylmän energiankulutus. Tyhjillään olevien tilojen energiankulutusta optimoidaan järjestelmällisesti laskemalla sisälämpötilaa sekä pyrkimällä löytämään tiloille uudet käyttäjät nopeasti. Mikäli tiloille ei löydy valtionhallinnosta käyttäjää, tiloista luovutaan.

Vaikutukset ilmastonmuutokseen

Kiinteistöihin ostettavan sähkö- ja lämpöenergian tuotanto aiheuttaa merkittävimmän osan Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevien kiinteistöjen aiheuttamista päästöistä ilmakehään. Lisäksi kiinteistöjen kylmäaineiden käyttö ja omat lämpölaitokset synnyttävät suoria kasvihuonekaasupäästöjä.

Vuonna 2010 Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa käytetystä energiasta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 427 000 ekvivalenttista hiilidioksiditonnia. Näiden kasvihuonekaasujen ominaispäästöt olivat 61,3 kg CO2-ekv bruttoneliömetriä kohden laskettuna. Ominaispäästöt ovat noin vuoden 2009 tasolla kiinteistökannan muutoksista huolimatta. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt vastasivat 66,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (CO2-ekv.) vuonna 2009. Tällöin Senaatti-kiinteistöjen osuus Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on alle yhden prosentin.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden ominaiskasvihuonepäästöt ja tavoitteet, CO2-ekv/brm²

Senaatti-kiinteistöt raportoi ilmastonmuutosta aiheuttavien hiilidioksidipäästöjen lisäksi maaperän ja vesistöjen happamoitumista aiheuttavat typenoksidipäästöt (NOx) ja rikkidioksidipäästöt (SO2). Lisäksi alla olevassa taulukossa on esitetty pienhiukkaspäästöt, jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen ja aiheuttavat mm. hengityselinsairauksia.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kiinteistöjen ominaispäästöt ilmaan v. 2006 – 2010, kg/brm²

Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2010 päästölaskenta päivitettiin vastaamaan energiantuotannossa tapahtuneita muutoksia kasvihuonekaasujen päästöprofiilien kautta. Lämmöntuotannon osalta päästöprofiilit perustuvat Senaatti-kiinteistöjen alueiden mukaisten energiantuottajien toimittamiin tietoihin ja osaltaan myös on käytetty keskimääräistä suomalaista sähkön- ja kaukolämmön tuotannon ympäristöprofiilia (Energiateollisuus ry). Alueellisten lämpölaitosten päästöjen arviot perustuvat polttoainekohtaisiin ominaispäästöihin, sekä vastaavan kokoluokan lämmityslaitosten päästömittauksiin.

Senaatti-kiinteistöissä kulutetun sähkön hiilidioksidipäästöt on laskettu Pohjoismaisen sähkön päästöprofiileilla. Päästöprofiilit ottavat huomioon, ettei myytyjen alkuperätakuiden/sertifikaattien hiilidioksidivapautta tule käytettyä useampaan kertaan. Senaatti-kiinteistöt haluaa poikkeuksellisesti käyttää jo tänä vuonna Pohjoismaisen sähkön päästöprofiileita, koska jatkossa Suomen sähköntuotannossakin on otettava huomioon ostetut alkuperätakuut. Ilman tätä huomiota sähköntuotannon ominaishiilidioksidipäästöt olisivat Senaatti-kiinteistöjen osalta selvästi pienemmät.

Hiilijalanjäljen laskentapalvelu

Senaatti-kiinteistöt tulee tarjoamaan vuonna 2011 vuokralaisilleen hiilijalanjäljen laskentapalvelua. Hiilijalanjälki lasketaan kiinteistöjen energiankulutuksen perusteella. Laskentapalvelu liittyy meneillään olevaan valtionhallinnan tilahallintaprojektiin, jossa kaikkien ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilatiedot siirretään Optimaze.net tietojärjestelmään. Projektin tavoitteena on seurata ja tehostaa valtion tilankäyttöä sekä pienentää energiankulutusta. Konkreettisiin toimenpiteisiin tilankäytön tehokkuudesta ja energiankulutuksen pienentämisestä voitte tutustua yhteiskuntavastuuraportin muista osioista: Case Green Office, Tilatehokkuus ja Case Kemin oikeustalo.

Senaatti-kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2006 – 2010, tonnia CO2-ekv

  20062007200820092010
Suorat (1)Aluelämpölaitosten polttoaineet sekä kylmäainepäästöt
 
  14 722  16 575  13 425  12 608  10 671
Epäsuorat (2)Ostetun sähkön ja lämmön tuotanto
 
  292 147  281 716  276 157  275 863    217 630*
Epäsuorat (3) Pääomavuokrakohteissa kulutetun sähkön ja lämmön tuotanto sekä rakentaminen
 
   247 053   234 897  204 386224 555198 895
Yhteensä      553 922     533 187     493 967     513 026   427 196

* CO2 päästökertoimet päivitetty viimeisimmän tiedon mukaisesti

Veden kulutuksen pienentäminen

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden vedenkulutus oli keskimäärin 325 l/brm2. Veden ominaiskulutuksessa ei tapahtunut muutosta vuoteen 2009 verrattunaVeden kokonaiskulutus vuonna 2010 oli 2,5 Milj. m3. Kulutus pienentyi edellisestä vuodesta, johtuen kiinteistökannan muutoksista.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden veden ominaiskulutus v. 2006 – 2010, m³/brm²

Kiinteistöjen jätevedet johdetaan pääasiassa kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin. Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on noin 115 pienjätevedenpuhdistamoa kunnallisten jätevesiverkostojen ulkopuolella. Pieniä jätevedenkäsittelyjärjestelmiä on erityisesti erityiskiinteistöjen toimialoilla.

Vesihuoltolaitosten viemäriverkkoihin kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuollon vaatimuksia tiukennettiin vuonna 2003 valtioneuvoston asetuksella (542/2003). Asetuksen mukaan olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien on täytettävä uudet vaatimukset vuoteen 2014 mennessä. Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa jatkossakin pysyvien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät on kartoitettu ja vaatimukset täyttävä kunnostussuunnitelma on tehty.

Jätteiden hallinta

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa syntyi vuonna 2010 jätettä yhteensä  9380 tonnia , joka on 23 %:a vähemmän kuin vuonna 2009. Jätteiden kokonaismäärän vähentyminen johtuu ylläpidettävien kohteiden määrän vähentymisestä. Kokonaisjätemäärän jakautuminen eri jätejakeille on esitetty oheisessa kuvassa. Muut jätejakeet sisältävät mm. keräyslasin, -kartongin ja puutarhajätteet.

Jätteiden hyötykäyttöaste oli 67 prosenttia, joka on 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuodelle 2009 laskettu hyötykäyttöaste. Hyötykäyttöasteen pieneneminen voi johtua laskentaperusteiden tarkentumisesta vuonna 2010. Vuoteen 2009 verrattuna jätetietoja kerättiin nyt pääkaupunkiseudun kiinteistöjen lisäksi myös Itä-Suomen alueelta. Pääkaupunkiseudulla toimiva jäteurakoitsija erilliskerää ja toimittaa hyödynnettäväksi useampia jätejakeita verrattuna koko Suomen tilanteeseen. Jätteiden hyötykäyttötavat riippuvat paikallisten jätteenkäsittelylaitosten käsittelymenetelmistä  ja -kapasiteetista sekä käytettävien urakoitsijoiden sopimuksista lähialueiden käsittelylaitosten kanssa.

Senaatti-kiinteistöt vastaa vuokralaisten toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja korjauksissa syntyvien ongelmajätteiden jätehuollon järjestämisestä kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätemäärät on arvioitu jätejakeittain perustuen rajatun kiinteistömäärän jätehuoltotietoihin.Vuokralaiset huolehtivat usein oman toimintansa aiheuttamista erityisistä jätteistä, kuten tietosuojapaperista ja ongelmajätteistä, joiden määrätietoja ei ole Senaatti-kiinteistöjen käytettävissä.

Kiinteistökohtaisen jätehuollon toimivuuden kehittäminen on Senaatti-kiinteistöissä tunnistettu tärkeäksi kehitysalueeksi. Muun muassa jätehuollon raportointia ja seurantaa sekä näihin liittyvää yhteistyötä vuokralaisten ja jäteoperaattoreiden kanssa on tarkoitus kehittää edelleen vuonna 2011.

Senaatti-kiinteistöt vähentää toiminnastaan aiheutuvien jätteiden määrää mm. ohjeistamalla hankintoja. Senaatti-kiinteistöissä ja osalla asiakkailla käytössä oleva Green-Office järjestelmä ohjeistaa myös jätteen synnyn ehkäisyä sekä jätteiden lajittelua.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden jätteet 2010

Kylmäaineet ovat ympäristön kannalta tärkeimmät kemikaalit kiinteistöissä

Kylmäaineet ovat rakennuksen kylmälaitteissa käytettäviä lämmönsiirtonesteitä. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kiinteistöissä on käytössä karkeasti noin 20 tonnia jäähdytysaineita. Jäähdytysaineita joudutaan täydentämään laitteistoihin niissä olevien vuotojen vuoksi sekä vaihtamaan hallitusti siirryttäessä tehokkaampiin ja ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin.

Vuonna 2010 Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa jäähdytysaineita täydennettiin laitteistoihin noin 710 kg vuotojen takia. Kylmäaineita vaihdetaan myös hallitusti kylmäaineesta toiseen ja kokonaisuudessaan vaihtoja tehtiin noin 920 kg. Vaihtomäärä vastaa seitsemää prosenttia Senaatti-kiinteistöjen ylläpidettävissä kohteissa käytössä olevasta kylmäainemäärästä. Kylmäaineiden raportointiin Senaatti-kiinteistöissä käytetään erilaisia järjestelmiä eri alueilla. Tiedot kerätään keskitetysti yhteen eri sopimuskumppaneiden toimittamien tietojen pohjalta.

Tällä hetkellä CFC-yhdisteiden käyttö kylmälaitteiden huollossa on kielletty ja korvaavien HCFC-yhdisteiden käyttö kylmälaitteiden huollossa loppuu 2015. Senaatti-kiinteistöt on laatinut suunnitelman ja aikataulun kiellettyjen kylmäaineiden poistamiselle. Kylmäaineiden vaihto haitattomampiin kylmäaineisiin etenee hitaasti, mutta varmasti ja etenkin kylmäaineiden otsonivaikutus on vähentynyt lähes olemattomaksi kehitystyön tuloksena.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kylmäaineet v. 2010

 *neljä yleisintä kylmäainetta ovat:
 R-407c
 R-22
 R-134a
 R-404a
81%
jäähdytysaineiden
kokonaismäärästä
 * kiellettyjä CFC-aineita on vielä käytössä:
 R-222%
jäähdytysaineiden
kokonaismäärästä
 * ODP-potentiaali (ozone depleting potential) on:
 4 kg CFC-11 ekvivalenttia
 * GWP-potentiaali (global warming potential) on:
 2350 tonnia CO2 ekvivalenttia

** Kiinteistökannan muutosten takia kylmäaineiden määrä on vähentynyt viime vuodesta.